LAKIMUUTOKSET 1.7 ALKAEN

Osakeyhtiön perustamisessa 2500 € pääomaa ei enää vaadita

Tähän saakka oy:n perustaminen on vaatinut vähintään 2 500 euron osakepääoman, mutta 1. heinäkuuta 2019 alkaen ei enää vaadita alkupääomaa lainkaan.

Nykyisin moni yrittäjä on valinnut toiminimen, vaikka osakeyhtiö voisi olla vähintään yhtä hyvä ratkaisu.

Mitkä ovat toiminimen ja oy:n erot?

Osakeyhtiön perustamisen puolesta puhuu kaksi merkittävää asiaa: yritystoiminnan vastuut ja verotus.

 Osakeyhtiössä vastuut rajautuvat yhtiöön, kun taas toiminimiyrittäjä on henkilökohtaisesti vastuussa kaikista liiketoimintaansa liittyvistä vastuista, sopimuksista ja veloista.

Osakeyhtiössä firman velat eivät ylety yrittäjän henkilökohtaisiin varoihin (ellei niitä ole käytetty lainan takuuna).

Toiminimen tulot verotetaan suoraan yrittäjän tulona. Osakeyhtiö sen sijaan on itsenäisesti verovelvollinen. Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan veroa, mutta yrittäjälle maksettava palkka vähentää tätä tuloa.

Mikäli osakeyhtiö tekee voittoa, sitä voidaan jakaa omistajille osinkoina. Niiden verotus on usein palkkatuloa huomattavasti kevyempää.

Osakeyhtiöllä on tiukemmat kirjanpitovelvoitteet. Siltä edellytetään kahdenkertaista kirjanpitoa, kun taas toiminimi voi selvitä vain yhdenkertaisella kirjapidolla. Toiminimeltä ei myöskään vaadita välttämättä tilinpäätöstä, mutta osakeyhtiön pitää aina laatia tilinpäätös.

Osakeyhtiöllä pitää myös olla hallitus. Perustajajäsen voi olla sekä toimitusjohtaja että hallituksen puheenjohtajana, mutta hänen lisäkseen hallituksessa pitää olla vähintäänkin yksi varajäsen. 

Omistajien tiedot kaupparekisteriin

Useimpien yritysten täytyy ilmoittaa omistajiensa (ns. tosiasiallisten edunsaajiensa) tiedot kaupparekisteriin 1.7.2019 alkaen. Esimerkiksi kaikkien osakeyhtiöiden ja osuuskuntien täytyy tehdä ilmoitus. Toiminimiyrittäjät ja pörssiyhtiöt eivät tee ilmoitusta.

Tilitoimisto tai asiamies voi ilmoittaa edunsaajatiedot yrityksen puolesta, jos yritys on valtuuttanut sen tekemään ilmoituksen.

Tosiasiallinen edunsaaja on henkilö, joka esimerkiksi omistaa yli 25 prosenttia yrityksen osakkeista suoraan tai välillisesti toisen yrityksen kautta.

Yrityksillä on 1.7.2019 alkaen vuosi aikaa tehdä ilmoitus. Sen jälkeen ilmoitus tehdään aina, kun perustetaan uusi yritys tai edunsaajien tiedot muuttuvat. Ilmoitus täytyy tehdä myös, kun yrityksellä ei ole edunsaajia tai he eivät ole yrityksen tiedossa.

Ilmoitus ja asiamiehen valtuuttaminen tehdään sähköisesti YTJ-palvelussa (www.ytj.fi). Edunsaajailmoitus ja valtuutus ovat maksuttomia.Lue lisää edunsaajista Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) verkkosivuilta. 

Irtisanominen helpottuu

Lakimuutoksella pyritään madaltamaan pienten yritysten kynnystä uusien työntekijöiden palkkaamiseen.

Nyt laki muuttuu niin, että työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä otetaan nimenomaisesti huomioon irtisanomistilanteissa. Toisin sanoen laki korostaa jatkossa nykyistä enemmän pienen työnantajan asemaa.

Olosuhteet ovat monessa mielessä erilaiset pienillä työpaikoilla. Yhdelläkin työntekijällä on iso vaikutus työyhteisön toimivuuteen, jos kyse on pienestä yrityksestä. Pieni työyhteisö on selvästi herkempi häiriötilanteille. Lisäksi pienellä työnantajalla on usein heikommat mahdollisuudet ottaa vastaan taloudellisia menetyksiä.

Jatkossa irtisanomistilanteiden oikeuskäsittelyissä on merkityksellistä etenkin se, jos työpaikalla on vähän työntekijöitä. 

Pidemmällä aikavälillä vaikutukset näkyvät tuomioistuinten päätöksissä.

Jatkossa kun tuomiosistuimet arvioivat irtisanomisperusteen painavuutta, niiden on otettava huomioon yrityksen koko ja etenkin pieni työntekijämäärä. Sitä kautta näemme vaikutuksia. Tämä on selvä muutos nykyiseen oikeuskäytäntöön.

Irtisanomisen perusedellytykset pysyvät jatkossakin ennallaan. Työntekijän irtisanominen on mahdollista ainoastaan asiallisesta ja painavasta syystä.

Rahanpesun valvontarekisteri

Rahanpesun valvontarekisteri otetaan käyttöön 1.7.2019. Rahanpesulain mukaan niiden aluehallintoviraston valvomien ilmoitusvelvollisten, jotka eivät vielä ole missään aluehallintoviraston rekisterissä, on hakeuduttava uuteen valvontarekisteriin 14.7.2019 mennessä. 

Valvontarekisteri perustuu EU:n neljänteen rahanpesudirektiiviin ja sen pohjalta säädettyyn lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017, jäljempänä rahanpesulaki). Lain tavoitteena on estää rahanpesua ja terrorismin rahoittamista, edistää tällaisen toiminnan paljastamista sekä tehostaa rikoksen tuottaman hyödyn jäljittämistä ja takaisinsaantia.

Rahanpesun valvontarekisteriin ilmoittautuminen koskee

• oikeudellisia palveluita tarjoavia (pl. asianajajat), siltä osin kuin toimitaan asiakkaan puolesta tai lukuun kiinteistöjen tai liiketoimintayksikköjen myymiseen tai ostamiseen, erilaisten tilien tai varallisuuden hoitamiseen, yhteisöjen perustamiseen tai hallintaan, tai varojen järjestelyyn liittyen
• kirjanpitotehtäviä toimeksiannosta hoitavia
• veroneuvontapalveluita tai verotukseen liittyvää tukea suoraan tai välillisesti tarjoavia
• niitä rahoitus- tai sijoituspalveluita tarjoavia, jotka eivät ole Finanssivalvonnan valvottavia
• tavara- ja taidekauppiaita, jotka ottavat vastaan käteismaksuna vähintään 10 000 euroa yhtenä tai toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina
• 1.12.2019 alkaen taidekauppiaita, jotka ottavat vastaan vähintään 10 000 euron maksuja yhtenä tai toisiinsa kytkeytyvinä suorituksina (missä muodossa tahansa)
• valuutanvaihtajia ja yrityspalveluiden tarjoajia, joiden tulee myös hakeutua uuteen rahanpesun valvontarekisteriin. Siirtymäaika nykyisissä valuutanvaihto- ja yrityspalvelurekistereissä olevilla on 31.12.2019 saakka.

Valvontarekisteriin hakeutuminen

Rahanpesun valvontarekisteriin hakeudutaan sähköisellä hakemuslomakkeella AVI:n verkkosivuilla.

Lisätietoa: http://www.avi.fi/web/avi/rahanpesun-valvontarekisteri 

MUUTOKSET VIROSSA 1.7. ALKAEN

Viron julkisen sektorin organisaatiot vastaanottaa ainoastaan verkkolaskuja

Riigikogu hyväksyi 20.2.2019 kirjanpitolain muuttamisesta annetun lain, jossa säädetään julkisen sektorin laskutusmenettelyistä ja siirtymisestä verkkolaskuihin.

Kaikki organisaatiot voivat tehdä kaupparekisteriin merkinnän siitä, että he ottavat vastaan verkkolaskuja. Verkkolaskurekisteri antaa käsityksen yhteistyökumppanien valmiudesta ottaa vastaan verkkolaskuja https://ariregister.rik.ee/index?lang=eng.

On hyvä muistaa, ettei verkkolaskuja toimiteta normaalia sähköpostiosoitetta käyttäen, vaan standardoitulla tunnuksella, jolla tunnistetaan kirjanpitovelvollinen  tositteen vastaanottaja. Verkkolaskuosoite koostuu maakoodista ja Y-tunnuksesta, sen puuttuessa muusta asianmukaisesta tunnuksesta.

Lisää tietoa ja ohjeita verkkolaskujen laadinnasta ja käsittelystä voi löytää Viron valtiovarainministeriön kotisivulta https://www.rahandusministeerium.ee/et